Hellboy 2: The Golden Army

Guillermo del Toro, tuo Meksikon lahja elokuville, loi vuonna 2004 Mike Mignolan loistavasta sarjakuvasta ”Hellboy” vieläkin loistavamman elokuvan. Nyt neljä vuotta myöhemmin, monien rahoitusongelmien jälkeen, mies pamauttaa tälle mestariteokselle jatko-osan Hellboy 2: The Golden Army. Del Toro kuuluu siihen Hollywoodin harvalukuiseen ohjaajajoukkioon, jolta varsinaisia rimanalituksia ei olla nähty. Miehen taso ohjaajana tuntuu vain nousevan jokaisella ohjaustyöllä, ja tämä uusin työ vain vahvistaa tuota asemaa. Miehen visuaalinen silmä tuntuu niin maagiselta, että voisi melkein kuvitella että mies on upotettu pentuna johonkin maagista liemeä sisältävään pataan Obelixen tapaan, sillä niin upeaa on tämän miehen jälki valkokankaalla.

Ron Perlman on jälleen pukenut punaisen Hellboy-asusteen päälle ja on valmiina puolustamaan maailmaa joukossamme asuvilta satuolennoilta. Jo ensimmäisessä osassa katsojille tehtiin selväksi, että elämme maailmassa, jossa ihmisten joukossa elää kokonaan toinen maailma, jota hallitsevat mitä mielikuvituksellisimmat oliot. Valtion Paranormaaliuksien tutkimus- ja kehitysvirastossa makaa ainoa voima, joka pitää nämä maailmat erillään. Osaston kantavina voimina Hellboyn lisäksi toimii pyrokinesiaa hallitseva Liz (Selma Blair) ja enemmän kalaa kuin ihmistä muistuttava Abe (Doug Jones). Uutena lisänä tähän sekalaiseen seurakuntaan liittyy saksalainen protoplasmainen Johann Krauss, jonka tehtävä on pitää järjestystä ja kuria yllä varsinkin Hellboyn ailahtelevan mielenlaadun takia.

Satuolentojen maailmassa kytee kuitenkin koston kipinä, sillä me ihmiset olemme valloittaneet koko maapallon, tuhoten samalla satuolennoille tärkeää luontoa. Prinssi Nuada on kerännyt vihaansa vuosisatojen ajan ja mitta on vihdoin tullut täyteen. Yhdessä varsin isokokoisen örkin The Winkin kanssa he päättävät jälleen koota legendojen kultaista armeijaa ohjaavan kruunun palaset yhteen ja hävittää koko ihmisrodun maapallolta. Legendojen mukaan kultainen armeija koostuu 70 kertaa 70 vahvuisesta tuhoutumattomasta ”robotti”-joukosta, jonka hallitsemiseen tarvitaan haltijoiden kolmeosainen kruunu. On siis jälleen tullut aika pistää iso vaihde silmään ja päästää maanpäällinen helvetti valloilleen. Prinssi Nuadan edessä onkin vain yksi este: Kovakalloinen periksiantamaton helvetinsoturi ”Anung un Rama” aka Hellboy.

Del Toro on luonut suorastaan loistavan fantasiatarinan näiden kahden maailman kohtaamiselle. Kun satuolentoja alkaa putkahdella ihmisten ilmoille, Hellboy kumppaneineen lähtee tutkimaan tapausta. He löytävätkin Brooklynin sillan alta ”Troll marketin”, jossa Del Toron mielen syvistä sopukoista on putkahtanut esiin mitä mielikuvituksillisimpia otuksia, muistuttaen ajoittain jopa ensimmäisen tähtien sodan ”baari-kohtausta”. Hellboy saa jälleen toimia sarkastisena antisankarina, jonka pureva musta huumori iskee yhtä lujaa kuin hänen punainen helvetin nyrkkinsä. Vaikka tämä muskelimasa käyttää enemmän voimaansa kuin järkeään, on Perlman saanut hahmoon kuitenkin tiettyä herkkyyttä. Kovan kuoren alla piileekin yksinkertainen kaveri, jolle hänen rakkaansa Liz on loppupeleissä maailman tärkein asia, ja jonka vuoksi hän olisi valmis vaikka kuolemaan.

Jo Blade 2 ja ensimmäinen Hellboy todisti maailmalle kuinka loistava visuaalinen toiminta-silmä Del Torolla on. Yhdessä stuntkoordinaattori Bradley James Allanin (Itse Jackie Chanin stunt kaveri) kanssa hän on luonut sellaista jälkeä, että kohtauksien aikana meinaa kärpäset lentää suuhun. Armoton rymistely saa kuitenkin rinnalleen aivan loistavia huumoripitoisia episodeja, jotka rytmittävät tarinaa niin, että minkäänlaista puutumista ei pääse tapahtumaan. Tästä hyvänä esimerkkinä suorastaan loisvata musikaalipätkä, kun Hellboy ja Abe laulavat kaljoissaan Barry Manilown ”Can’t Smile Without You” rakastamilleen naisille. Jos jotain negatiivista pitäisi tästä elokuvasta hakea, niin se on elokuvan kesto. Vaikka elokuva on noin kaksi tuntia pitkä, tuntuu kuin se olisi ahdettu aivan liian täyteen tavaraa kestoonsa nähden. Muutamat asiat jäävät harmittavan lyhytkestoisiksi ja välillä oijotaan tarinallisia mutkia oikein urakalla.

Loppupeleissä Hellboy 2 – The Golden Army on kuitenkin loistava sarjakuva- fantasiafilmatisointi, joka edustaa sitä parasta päätä tämän genren elokuvissa. Elokuva vaatii kuitenkin tiettyä fanitusta alan lehtiin ja yleensäkkin scifiin, sillä tarinassa vilahtelee niin mielikuvituksellisia otuksia ja tapahtumia, että todellisuuskaipuisille ihmisille tätä ei voi suositella. Itselle tämä kuitenkin kolahtaa täydellisesti olemalla Dark Knightin kanssa kesän parasta sarjakuvafilmatisointia.