Jos kuvittelitte, että kolme vuotta sitten ilmestynyt uudelleen viritelty Sherlock olisi jäänyt ainoaksi lapseksi, erehdyitte suuresti, sillä Hollywoodin käsikirjoituksen mukaan tuottavaa kanaa ei todellakaan tapeta. Eipä siis olekaan ihme, että Guy Ritchie hyppää jälleen ohjaajan puikkoihin ja pistääRobert Downey Jr:lle 1800-luvun kuteet päälle ja piipun suuhun. On jälleen aika hypätä aikakautemme nerokkaimman... Lue lisää
No niin, on tullut aika jälleen uudelle Sherlock Holmes-elokuvalle, joka eroaa lähes kaikella tavalla kaikista edellisistä miehestä tehdyistä elokuvista. En ala tässä käymään läpi Sherlockin vaikutusta nykyaikaiseen elokuvaan tai miten Arthur Conan Doyle loi tämän erikoisen lontoolaisen rikostenselvittelijän, vaan keskityn enemmän siihen, mitä tämä Guy Ritchien luoma Sherlock tarjoaa... Lue lisää
Vuonna 1998 alkanut (elokuvasta Lock, Stock and Two Smoking Barrels) kymmenen vuoden sykli on nyt toivottavasti löytänyt päätöksensä vuonna 2008 valmistuneen RocknRollan myötä. Tällä tarkoitan sitä, että Guy Ritchien samankaltaiset elokuvat ovat tulleet päätöspisteeseensä lukuisien toistojen myötä ja englantilaista ronskia perushuumoria ja nokkelaa sanailua ollaan nähty Ritchien huumorielementtejä sisältävissä... Lue lisää
Madonnan aviomiehenä tunnettu Guy Ritchie on ohjannut melko harvakseltaan ja onnistunut todistettavasti ainakin kaksi kertaa. Lock, Stock and Two Smoking Barrels oli raikas ja uudenlaisen oloinen elokuva ja tämän jälkeen ilmestynyt Snatch oli ansaitusti hitti. Sen jälkeen mieheltä ilmestyi kaksi elokuvaa, joista yhdessä Madonnan kanssa tehty Swept Away epäonnistui... Lue lisää
Omaperäisten teosten matkiminen on siitä pulmallista, että muualta kopioitu teos on harvemmin itse enää kovin omaperäinen. Poikkeus löytyy Yhdysvaltojen ulkopuolelta, sillä kun rahan haistaneet jenkkitekijät kuvasivat paniikissa omia LA-tarinoitaan, siirsi Guy Ritchie rikostarinan tapahtumat Lontooseen ja antoi niille oman persoonallisen ja kulttuuriin sidotun leimansa. Juurikin tästä syystä Lock, Stock... Lue lisää
Madonnan miehenäkin tunnettu, ohjaustyyliltään ja dialoginkäytöltään hieman Quentin Tarantinoa muistuttavan Guy Ritchien esikoisohjaus Puuta heinää ja muutama vesiperä on lähtöasetelmistaan huolimatta kaikkea muuta kuin perinteinen rikoselokuva. Ritchien visuaalinen tyyli on todella omaperäinen, joskin perinteikäs brittiläinen “paskainen tiskiallas” -realismi paistaa läpi jonkin verran. Puuta heinää ja muutama vesiperä kertoo neljästä... Lue lisää
