The Accountant

Vuonna 2011 Warrior-elokuvalla läpimurtonsa tehnyt Gavin O’Connor ohjasi vuonna 2016 toimintatrillerin The Accountant, jossa Ben Affleckin esittämä autistinen savant-matemaatikko tekee muutakin kuin pyörittelee numeroita. Rapsakassa toimintapläjäyksessä Affleckin hahmo, Christian Wolff, perkaa rikollisorganisaatioiden tilejä ja jakaa tarvittaessa lyijyä siihen tahtiin, että J.K. Simmonsin näyttelemä valtion virkamies kiinnostuu asiasta. Virkamies värvääkin kintereille omanlaisensa hylkiön, Cynthia Addai-Robinsonin esittämän Marybeth Medinan. Tästä käynnistyy viihdyttävä toimintaelokuva, jonka langanpäät solmitaan lopussa kokoon Affleckin ja pahisroolissa nähdyn Jon Bernthalin välienselvittelyssä, jossa pistetään paikkoja hajalla oikein huolella.

Elokuvan tarina on sikäli poikkeuksellinen, ettei päähahmoksi ole tällä kertaa valittu armeijatraumoista kärsivää veteraania. Tarinaa rakennetaan sen sijaan lapsuuden kautta ja nojaten siihen tosiasiaan, että päähenkilö on autistinen mies. Christianin elämää raamittavat tiukat rutiinit aina kellontarkasta lounaasta vaikeina hetkinä suoritettavaan aistiärsykkeiden nollaukseen – vilkkuviin valoihin ja täysillä soivaan musiikkiin. Hahmoa pohjustetaan huolella lapsuudesta nykyhetkeen saakka, kunnes toistuvien tapahtumien kautta ajaudutaan perinteisempään ”pelasta neito ja tapa pahikset” – kaavaan. Juoni ei ole aivan tavanomainen, vaikka se eteneekin lineaarisesti. Mukana on omalla tavallaan nokkelia yksityiskohtia, kuten kohtaus, jossa Christian ”esittelee” pelastamalleen naiselle salaisessa kätkössään olevia mestariteoksia, joiden arvo pyyhkii lattiaa pienen valtion budjetilla.

Elokuvan näyttelijät ovat itse asiassa erinomaisessa vedossa. Hiljainen ja vähäeleinen rooli sopii Ben Affleckille (Argo, The Town, Gone Girl) kuin nenä päähän, ja mies klaaraa pääosan läpi ilman näkyvää tuskaa. Anna Kendrick (Up in the Air, Pitch Perfect) ihmettelee vieressä edustaen sitä kuuluisaa ”neito pulassa” -arkkityyppiä. Sivuroolissa nähtävä J.K. Simmons (Whiplash) puolestaan rentoilee oman osuutensa läpi varsin vaivattoman oloisesti. Kun Cynthia Addai-Robinson tyytyy hämmästelemään taustalla pienemmässä sivuroolissa, jää tilaa aina luotettavalle Jon Bernthalille (The Punisher). Bernthal vetää osansa läpi kliseisen kovana mutta tarvittaessa pehmenevänä turvallisuuskonsulttina, joka ei kaihda koviakaan otteita. Ohjaaja O’Connor on saanut kasaan vahvan näyttelijäkaartin, joka kantaa tämän tarinan mukavasti maaliin.

Vaikka teosta tulee kehutuksi, on sanottava, ettei se hieman poikkeavasta taustatarinastaan huolimatta poikkea alagenrelleen tyypillisestä kaavasta. Tällä kertaa tietynlainen antisankari löytää elämälleen uudenlaisen polun samalla, kun katsojalle paljastetaan pikkuhiljaa enemmän taustoja. Muuten elokuva rullaa oikein mallikkaasti eteenpäin, eikä suvantohetkiä tule juuri lainkaan. Kun tekninen taso ja kuvaus ovat kunnossa, The Accountant on melko varmasti yksi vuoden 2016 parhaista genrensä elokuvista. Mitään suurta mieltä räjäyttävää se ei tarjoa à la The Matrix, mutta sohvan pohjalle se tarjoaa pätevää viihdettä pariksi tunniksi.