Havoc

Netflix tuottaa edelleen tasaisin väliajoin omia  elokuviaan ja suurin osa valitettavasti niistä on enemmän tai vähemmän kuraa tai semikuraa. Toki siellä on helmiä joukoissa, mutta sitten on näitä megalomaanisia luomuksia kuten Snyderin Rebel Moonit. Gareth Evansin ohjaama ja käsikirjoittama Havoc on tässä joukossa hieman outolintu, ja ainakin itselle tämä  elokuva tuli ihan yllättäen eteen ilman mitään etukäteismainontaa. Mutta kun pääosissa heiluu itse Tom Hardy, ja mukana myös Timothy Olyphant sekä Forest Whittaker niin pitihän tämä ottaa katseluun, ja voi pojat millainen pläjäys tämä olikaan. 

Olen nähnyt suhteellisen paljon erilaisia toiminta ja väkivalta elokuvia, ja tätä elokuvaa mainostettiin yhtenä kaikkien aikojen väkivaltaisimpana elokuvana, eikä toden totta tästä kauaksi jääty. Toki mainospuheissa on aina hieman värikynää, ja me “oikeat” leffafriikit ollaan nähty kyllä pienen budjetin mäiskettä missä väkivallan määrä on ylittänyt kaiken järjen, joten ei tämä nyt ennen kuulumatonta mäiskettä ollut, mutta rehellisyyden nimissä näillä näyttelilöillä ja Netflix logolla tämä pääsi vähän yllättämään. Havoc on ainakin Netflixin väkivaltaisin elokuva, mutta se ei itsessään kyllä kerro vielä mitään. 

Tom Hardy esittää vähän elämäänsä kyllästynyttä murhatutkija Walkeria jolla ei myöskään ole ihan puhtaat jauhot pussissa, ja hän toimiikin pormestari Beaumontin vasemapana kätenä hoitaen hommia myös hänen pussiinsa. Timothy Olyphantin esittämä huumejaoston vetäjä Vincent on niin parkkiintunut ja paatunut poliisi että hänen ja rikollisten välissä ei kyllä ole tilaa edes maanantain hesarille. Olyphant on myös loistava tällaisessa sosiopaatin roolissa.   Walkerin parina nähtävän nuoren alokaspoliisin Ellien roolin vetää myös loisteliaasti Jessie Mei Li joka ainakin itselle oli suhteellisen tuntematon kasvo. Elokuvan  kantavaksi voimaksi muodostuukin Hardyn ja Mei Liin kemia.  

Tällaisissa 80-luvun tyyppisissä toimintaelokuvissa juoni mahtuisi varmaan yhdelle A4:lle ja näin lyhykäisyydessää se koostuu siitä että pormestarin poika varastaa aivan väärän lastin pesukoneita jotka pitävätkin sisällään huumeita, ja näin he ajautuvat polulle jossa kiinalaiskartelli, huumepoliisit ja Walker pareineen kietoutuu veren täyttämän hurmeen pyörteeseen jossa kenellekään ei käy hyvin. Ja kun sanon hurmeen, niin todella tarkoitan sitä. En tiedä mikä body countti tässä on, mutta puhutaan kyllä ihan parhaista Stallonen luvuista eli puoli kaupunkia kuolee 1000 verilitran ryydittämän ja ohjaaja Evans on kyllä keksinyt mitä mielenkiintoisimpia tapoja ihmisten kuolemiseen luoteihin, veitsiin ja kaikkeen siltä väliltä. 

Tästä tulee hieman mieleen 2006 ilmestynyt “Running Scared” jossa Paul Walker myös yllätti ultra väkivaltaisella elokuvallaan. Mutta tässä piilee myös tämän Havoc elokuvan heikkous kun kaikella ampumisella ja verenvuodatuksella peitellään juonen aukkoja ja näyttelijöiden heikkouksia. Katsojien järkyttäminen ehkä vähän hämää, mutta ei se loppujen lopuksi maaliin asti kanna. On  tällä  elokuvalla hetkensä ja on hienoa nähdä että vielä uskalletaan tehdä tällaisia vanhanliiton pätkiä missä verta ei säästellä, mutta olisin toivonut ehkä enemmän nyansseja hahmoihin. Kerta katseltavaa viihdettä joka oluen ja siipien kanssa uppoaa tällaiseen vanhanliiton toimintaleffa  faniin ainakin kerran.