2 Guns

Baltasar Kormakur näemmä jatkaa yhteistyötään Mark Wahlbergin kanssa, sillä vuonna 2012 valmistuneen Contrabandin lisäksi Kormakur ohjasi vuonna 2013 valmistuneen 2 Guns-elokuvan, joka pohjautuu Steven Grantin tekemään sarjakuvaan. Itse en ole kyseiseen sarjakuvaan tutustunut, mutta pikaisen google-haun perusteella elokuva on ottanut varsin vahvasti vaikutteita ainakin joihinkin kohtauksiinsa sarjakuvasta. Tämä on varmasti tärkeää, sillä itse olen hyvin usein alleviivannut sitä, kuinka tärkeää on pitää sarjakuvaelokuvissa sarjakuvan henki mahdollisimman paljon mukana. Mutta tällä kertaa: kuinka paljon sitä on mukana? Sitä on vaikea sanoa, sillä jopa R-tason (K-16) ikärajan saanut elokuva on tylsä ja mitäänsanomaton kertomus kahden “agentin” yhteentörmäyksestä, jossa kumpikin yrittää saada toisensa kiinni.

Lyhyesti tarinan kerrottuna Denzel Washington hukkaa näyttelijänlahjansa undercover-DEA-agentin roolissa, jossa hän yrittää saada kiinni rikoskumppaninsa, Yhdysvaltain laivaston agentin, “Stigin” (Mark Wahlberg). Luonnollisesti Stig yrittää samaa vice versa ja kun mukaan sotketaan DEA, laivasto ja meksikolainen huumeparoni, niin jonkinlainen toimintapainotteinen rikoskomedia on valmis. Toki voidaan sanoa, että 2 Guns ei ole tehty katsojan naurattamiseksi, vaan lähinnä kahden tähden eräänlaiseksi popcorn-viihteeksi, jossa aivot voi huoletta lyödä narikkaan ja “nauttia” suhteellisen nimekkäiden näyttelijöiden puuhailuista. Vähän kuin tehtäisiin Fast & Furious VII:sta ilman kalliita autoja.

2 Gunsia katsottaessa mieleen juolahtaa pari asiaa:

1) Miten ihmeessä elokuvaan on onnistuttu tuhlaamaan 61 miljoonaa?
2) Miksi näyttelijät esitetään ihan käsittämättömän yksiulotteisina hahmoina?

Ensimmäiseen helppo vastaus lienee se, että kyseessä on Hollywood. Tähtinäyttelijät toki ottavat osansa, eikä toimintakohtauksien kuvaaminen ole varmasti kovinkaan halpaa puuhaa, mutta joku roti sentään elokuvien hintalapuissakin olisi mukava säilyttää. Toiseen kysymykseen vastatessa syyttävää sormea pitää ehdottomasti osoittaa Blake Mastersin käsikirjoituksen suuntaan ja samalla syyttää Kormakuria siitä, että mies on varmaan vain mennyt “flown” mukana. Denzel Washington kun on täysin yksiulotteinen hahmo, joka yrittää hatulla ja aurinkolaseilla rakentaa itselleen karismaa. Mark Wahlberg ei ole oikeastaan tässä elokuvassa mitään ja hänen roolinsa olisi voinut antaa vaikka Channing Tatumille tulkittavaksi. Myös sivuroolissa seikkaileva Bill Paxton on julman persoonaton CIA-mies ja elokuvan ainoana naistähtenä nähtävä Paula Paxtonin tähtihetket luetaan varmaan vähäpukeisuuteen jos siihenkään.

Kaiken kaikkiaan Kormakur on onnistunut tekemään 2 Gunista täysin sisällöttämän ja sieluttoman elokuvan, jossa ei ole järkeä. Aikaisempi viittaus Fast & Furiousiin ei ole mielestäni ylilyönti, mutta samalla korostaa yleiselläkin tasolla Hollywood-elokuvien sieluttomuutta. Hollywood kun näyttäisi kovasti yrittävän tuottaa massoille älytöntä viihdettä, jonka ainoa funktio on ottaa yleisöltä rahat pois ja juosta. Jos nyt lopuksi pitäisi joku viiltävä analyysi kirjoittaa siitä, että kannattaako tälläisestä elokuvasta maksaa elokuvalipun (tai edes vuokra-DVD:n) hintaa, niin vastaus on hyvin jyrkkä “ei”, koska paljon parempiakin elokuvia on tarjolla parempien näyttelijänsuoritusten ja paljon paremman juonen kanssa. Rahallisesti tämäkin elokuva ilmeisesti on kuitenkin ollut jonkin sortin menestys, sillä elokuvalle ollaan ilmeisesti tekemässä jatko-osaa…