elokuvateatteri.com

melkein kaikki elokuvista, suomeksi

Skyfall Skyfall
James Bond on palannut, enkä tällä tarkoita pelkästään itse elokuvaa. Näin viisikymmen juhlavuonna se onkin enemmän kuin sopivaa, että maailman kuuluisimman salaisen agentin uusin... Skyfall

James Bond on palannut, enkä tällä tarkoita pelkästään itse elokuvaa. Näin viisikymmen juhlavuonna se onkin enemmän kuin sopivaa, että maailman kuuluisimman salaisen agentin uusin seikkailu tekee kunniaa koko historialleen ja palauttaa Bondin niille juurille minkä itse Flemming loi. Ehkä se sitten oli kohtaloa, että tämän elokuvan tekeminen ja valmistuminen viivästyivät juuri sen verran että saatiin tuo maaginen puolivuosisataa täyteen, mutta sen täytyy sanoa, että onneksi tähän käytettiin kaikki se aika ja vaiva niin käsikirjoituksellisesti kuin kuvauksellisesti. Nimittäin vasta tämä kolmas Daniel Craigin Bond tuo katsojalle lähes aukottoman tunnistautumisen Bondiksi ja katsoja ei enään päivittele Danielin ulkonäköä tai habitusta. Daniel Craig on 007 ja se siitä. 

Mutta mitä muuta on tapahtunut “Bond-universumille”? Se on mennyt sekä eteenpäin, että taaksepäin. On varmasti jotenkin hankalaa luoda jotain uutta näin ikoniseen hahmoon johon varmasti jokainen elokuvista pitävä on jossain vaiheessa elämäänsä törmännyt ja jokaisella sukupolvella on se oman Bond mihin ollaan samaistuttu. Koskaan ei varmasti lopeteta vertailuaConneryyn tai Mooreen, sillä heillähän se suurin pala tästä kakusta on. Kun 90-luvulla Bondin suosio oli jo hiipumassa Daltonin enemmän ja vähemmän myötävaikutteisella asenteella, niin vuonna 1995 Pierce Brosnan nosti Bondin kertaheitolla nykyaikaan GoldenEye elokuvallaan, joka on oma henkilökohtainen suosikki tässä 23:n Bond elokuvan kollaasista. Toki katsoessa taaksepäin niin ainahan Bond on ollut oman aikakautensa “tulkki” ja kuvannut sen ajan maailmaa enemmän ja vähemmän onnistuneesti. 

Joten miten vuoden 2012 James Bond istuu tähän maailmaan kun ei enää ole rautaesirippua, ydinuhkaa, kylmää sotaa jne. uhkaamassa maailmaa? Noh, terroristit jotenkin pelastivat tämän tyyliset elokuvat juonelliselta kuolemalta, mutta uusin Bond ei lähde tälle tielle vaan elokuvan punaisena lankana toimii yksinkertaisesti henkilökohtainen kostotarina MI6-johtoa kohtaan. Se voi kuulostaa tylsältä kun maailmaa ei enää yritetäkään valloittaa, mutta uskokaa minua, että kerrankin Bondiin on saatu uskottava ja ajanmukainen “pahis”, jonka motiiveja ei tarvitse kyseenalaistaa. Kaiken kukkuraksi häntä esittää Espanjan lahja maailmalle (Javier Bardem), jonka palkkatappajan suoritusta Menetetty maa elokuvassa kukaan ei varmasti tule unohtamaan. Mutta Bardemin esittämä Silva ei ole ainoa, joka on kokenut melkoisen inhimillistämisen henkilöhahmoissa. 

James Bondia ollaan aina pidetty hieman kapinallisena ja “vanhanliiton” miehenä kaikkina näinä 50 vuotena, mutta ainoastaan Lazenbyn  Bondissa hänet jotenkin inhimillistettiin muuna kuin naisia ja alkoholia kaatavana tappajana.  Mutta nyt myös Skyfall tuo jollain tavoin yllättäen jälleen Bondin omat demonit ja suhtautumisen maailmaan ja varsinkin omaan työhön esille tavalla, joka herättää ajatuksia. Tottakai mies on jälleen valmis antamaan henkensä maansa puolesta, mutta nyt hänellä on ehtoja. Kuten Judi DenchinM toteaa itse elokuvassakin, että orvoista tulee aina parhaita agentteja, sillä ainoa side maailmaan on työ. Daniel Craigin hieman räjähtänyt olemus tässä elokuvassa toimiikin loistavasti juonta kantavana voimana ja miehessä alkaa näkymään se tunnusomainen kokemus,  kyynisyys ja ennenkaikkea huumori. Mutta tässä piilekiin tämän elokuvan vahvuus, sillä samalla kun Jamesia inhimillistetään, niin samalla hänestä tottakai tehdään yhä suurempaa sankaria sillä haavoittunut sankari on aina toimivampi kuin haavoittumaton. 

Turkin ja aina Macaon  kautta Skotlannin nummille kiertävä juoni etenee ihailtavasti omalla painollaan antaen hahmoille aikaa kehittyä. Katsoja pääsee uppoutumaan kerrankin näihin hahmoihin ja kaikkia kortteja ei lyödä heti pöytään. Toki introna toimiva takaa-ajo Turkissa on niin hengästyttävän upea, että ei voi kuin hattua nostaa. Mi6:den johtaja M pääsee myös enemmän estraadille kuin yleensä, ja Bondin fyysinen ylivoimaisuus kokee roiman kolauksen. Pahiksena heiluvan Silvan ilmaantuminen vasta puolenvälin jälkeen toimii paremmin kuin hyvin, ja naiset ovat jälleen niin hurmaavia kuin aina ennenkin. Varsinkin Eveä esittävä Naomie Harris on lähes täydellinen roolissaan. Sévérineä esittävä Bérénice Marlohe on hieman turha roolissaan mutta hoitaa leiviskänsä ainakin kauneudellaan. Myös uusi Q sopii hyvin tähän päivään, mutta toki matkaa Desmond Llewelyyn on vielä jonkin verran. Uusi Bond on loistava osoitus siitä, että hyviä elokuvia osataan vielä tehdä, eikä kirvestä kannata heittää kaivoon vielä tämän hahmon kohdalla. Suuri kiitos tästä kuuluu myös ohjaaja Sam Mendesille jonka panosta ei voi väheksyä. Toivottavasti Danielin seuraavat bondit jatkavat tätä samaa linjaa ja saamme jälleen yhden sukupolven maailmalle, joka tietää kuka on James Bond.

Skyfall
  • 88%
    Elokuva - 88%
88%

Poiminta

Genret: jännitys, rikos, seikkailu, toiminta
Kesto: 143 min
Ohjaaja: Sam Mendes
Pääosissa: Albert Finney, Ben Whishaw Ja Ralph Fiennes, Bérénice Marlohe, Daniel Craig, Javier Bardem, Judi Dench, Naomie Harris
Valmistusmaa: Iso-Britannia, Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 2012

Sending
User Review
0 (0 votes)
0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments