Rambo – taistelija 2

Vuonna 1982 valmistunut Rambo oli jonkin sortin menestys ja jopa niin iso sellainen, että siitä piti tietenkin tehdä jatko-osa. Niinpä 14 miljoonan dollarin budjetti muuttui jatko-osan myötä 44 miljoonan dollarin jättibudjetiksi ja elokuvaan ympättiin mukaan sen verran isompaa toimintaa, että kaikki jatko-osien teesit tulivat varmasti täytetyksi. Kaiken piti siis olla kunnossa ja elokuvan ohjaaksi tuli George P. Cosmatos (joka muuten teki Stallonen kanssa yhteistyötä myös Cobrassa), joka ei kuitenkaan saanut elokuvasta sitä potentiaalia irti, mitä piti saada ja niinpä Rambo -taistelija 2:sta (Rambo: First Blood Part II) tuli väsynyt toimintaelokuva, jota voidaan pitää oman aikakautensa klassisena esimerkkinä toimintaelokuvan keveydestä.

Elokuvan juoni ei todellakaan päätä huimaa: kaikki lähtee oikeastaan liikkeelle siitä, mihin elokuvasarjan ensimmäinen osa jäi, sillä Stallonen näyttelemä Rambo löytyy vankilasta kiviä hakkaamasta. Ja kukapa muu kuin Trautman (Richard Crenna) pölähtää paikalle tarjoten vapautusta vankilasta arkaluontoisen keikan varjolla. Rambon pitäisi kuulemma ottaa valokuvia mahdollisista vangeista Vietnamissa, mutta jokainen joka ymmärtää jotain Rambo-elokuvista, ymmärtää, ettei kyseinen keikka pelkäksi kuvien ottamiseksi jää. Lopulta elokuvassa käy, niin kuin tässä elokuvassa kuuluukin käydä: loppuunajettu Rambo ajetaan nurkkaan, jonka jälkeen mies tappaa talossa, viidakossa, joella, ilmassa ja puutarhassa kuin villieläin. Kysymys ei kuitenkaan ole mistään pienpedosta, vaan Rambosta, joka ottaa mittaa sekä vietnamilaisista sotilaista kuin myös venäläisistä ilkimyksistä.

Periaatteessa Rambo: First Blood Part II on niin patrioottinen elokuva, että siitä puuttuu vain tähtilippu, jonka suuntaan pitäisi kumartaa. Mitään sen kummempaa ajatusta elokuva ei katsojassaan herätä, sillä tappiin asti pumpattu Stallone on Rambona niin väritön ja hajuton hahmo, että vähemmästäkin pelästyy. Puheroolin vähemmälle jättävä Stallone onkin aikakauteen nähden erinomaisessa tikissä, eikä Rambo-hahmon syventäminen kuulu ainakaan Stallonen repertuaariin tässä elokuvassa. Kun Richard Crennakin jätetään kotipesään ihmettelemään vilkkuvia pahvipönttöjä ja Charles Napier hikoilee oman puolen pahana poikana, niin mistään jättijännityksestä on turha haaveilla. Kun vielä Julia Nicksonin näyttelemä Co pyytää Ramboa ottamaan tämän mukaansa, on puolen minuutin rakkaus enemmän kuin tosiasia ja sillä selvä.

George P. Cosmatosin ohjaama elokuva on valittettavan kliseinen toimintaelokuvan jatko-osa, jossa jokaista osa-aluetta on tuotu elokuvaan hieman enemmän. Niinpä Rambo: First Blood Part II tarjoaa katsojalleen enemmän ruumiita, enemmän räjähdyksiä ja ”isomman” lopputaistelun, minkä elokuvasarjan ensimmäinen osa tarjosi. Tässä on samalla elokuvan lopullinen niitti: siinä missä ykkösosassa Rambo ajettiin pahemman kerran nurkkaan ja turhautunut mies alkoi tehdä pahojaan, niin tässä elokuvassa Rambo ajetaan kyllä nurkkaan, mutta tässä tapauksessa Rambo on niin itse halunnut. Kun eräänlainen pakko ja valinnanvapaus on kadonnut elokuvasta, on samalla elokuvasta kadonnut se tietynlainen idea, joka kannatteli ensimmäistä osaa. Niinpä toisesta Rambosta tuli puhdas toimintaelokuva, joka on syönyt ja syö edelleen pohjaa ensimmäiseltä Rambolta.

  • 40%
    Rambo - taistelija 2 - 40%
40%

Poiminta

Genret: sota,toiminta
Kesto: 96 min
Ohjaaja: George P. Cosmatos
Pääosissa: Charles Napier,Julia Nickson,Richard Crenna,Steven Berkoff,Sylvester Stallone
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 1985

Sending
User Review
0 (0 votes)
0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

1 Comment
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments
WGB
WGB
13 years ago

Onhan tämä selvästi yksi eniten kasariin vaikuttaneista elokuvista, mikä ei tosin automaattisesti tarkoita erityisen nautinnollista elokuvahetkeä. Alun kaavamainen juonenkehittely on yksinkertaisesti puuduttavaa ja yhdentekevää katsottavaa, koska Syltystä ei taaskaan saada tarpeeksi tahatonta hupia irti. Hänen tehtävänään on vain olla Rambo, joka instituutionakin tarvitsee jotain muuta kuin tappavan katseensa auran ympärilleen. Elokuvallisestikin filmi tuntuu tusinatavaralta, vaikka kyse kuinka olisi lukemattomien kasaritoimintojen eksploittaamasta toimintaelokuvan virstanpylväästä.Onneksi leffa kääntyy hiljalleen överimpään ja miehisempään suuntaan, eikä lopun välienselvittelyjen aikana ehdi juurikaan tylsistyä. On räjähdyksiä, munakasta toimintaa, jousipyssyä, rambopuukkoa ja lihaszoomeja, muttei sittenkään tarpeeksi brutaalia menoa. Erittäin läpinäkyvät jenkkipropagandan neronleimaukset tarjoavat muutamia hienoja hetkiä, mutta nekään eivät riitä paikkaamaan juonenkuljetuksen aiheuttamia tylsiä suvantokohtia. Rehellisesti sanottuna yllättävän vaisu filmi. 2p