Superhero movie

Yleensä mainstream-elokuvia parodioivat ääliökomediat ovat kerrassaan hirveätä katseltavaa, mutta onneksi videovuokraamon hyllyltä löytää silloin tällöin poikkeuksia. Kahden "Scary Movie"-elokuvan käsikirjoittaneen Craig Mazinin toinen ohjaus, Superhero Movie, on juuri tämänkaltainen pirteä poikkeus muuten niin yllätyksettömään komediakenttään. Muun muassa X-Meniä, sekä tiiviisti Spiderman-elokuvien tapahtumia parodioiva Superhero Movie tuntuukin välillä lähestulkoon jättipotilta. Tämä on hienoa, sillä parhaimmillaan Mazinin elokuva ikään kuin yhdistelee Leslie Nielsenin tähdittämiä ja Zucker-Adams-Zucker-kolmikon tekemiä "Naked Gun"-elokuvia, sekä Suomessakin nähtyä "Marsalkka Laki"-sarjakuvaa. Toisaalta huonoimmillaan tämä samainen elokuva on muutamaan kertaan nähtyjen vitsien toistoa erilaisessa ympäristössä, mutta kokonaisuudeltaan Superhero Movie tarjoilee varauksettomalle katsojalleen muutamia hyviä oivalluksia ja katsoja puolestaan tälle elokuvalle hymiöpeukun.

Kaikki tietenkin lähtee jälleen kerran liikkeelle siitä, että elokuvassa nähdään tärkeässä sivuroolissa Leslie Nielsenin kaltainen komedioiden "supertähti". Toisaalta Nielsenin kasvoilta alkaa ikä näkymään (jo oli aikakin), mutta silti en voi olla ihailematta sitä tapaa, jossa Nielsen sanailee täysin aiheeseen kuulumattomia tarinoitaan yleensä Drake Bellin näyttelemälle Rickille. Drake Bell puolestaan suoriutuu omasta roolistaan suhteellisen kunnialla, vaikka miehen suoritus on hyvin kaksijakoinen. Toisaalta miehestä irtoaa tilannekomiikkaa hyvän käsikirjoituksen ansiosta, mutta toisaalta Bell on katsojan näkökulmasta lähestulkoon liian typerä. Teini-ikäisen ahdistus, parodia ja Drake Bell ei välttämättä ole täysin paras mahdollinen yhdistelmä.

Valoa on kuitenkin tunnelissa muutenkin kuin pelkästään Nielsenin ansiosta. "Star Trek: Next Generation" -sarjasta tuttu Brent Spiner jatkaa hulvattomia elokuvaroolejaan, joissa mies näyttelee enemmän tai vähemmän onnistuneesti tärähtänyttä professoria. Rickin teini-ihastusta näyttelevä Sara Paxton puolestaan ei riko rajoja konventionaalisessa "tyttö hädässä"-roolissa, eikä Christopher McDonald säväytä elokuvan pääpahiksena, Hourglassina, kovinkaan kummoisesti. Muita mainitsemisen arvoisia näyttelijöitä elokuvasta ei oikeastaan kannata lähteä hakemaan; harmaa, mutta suhteellisen koominen, massa kun ei hirveästi muistijälkiä jätä.

Onkin tosiasia, että Superhero movien vahvuus ei ole näyttelijöissä, vaan oivassa käsikirjoituksessa, joka on parodioille perinteiseen tapaan jättänyt käsikirjoittajille paljon liikkumavaraa. Superhero movie yhdisteleekin sen varassa lukuisia elokuvia, joiden kuuluisista kohtauksista on saatu mainioita sketsejä. Esimerkiksi Spiderman-elokuvassa sateisella kujalla nähty tappelu Mary Janen pelastamiseksi on parodioitu koomiseksi ja oudon seksistiseksi tappeluksi, sekä esimerkiksi sarjakuvien ystäville tuttu Charles Xavier pyörätuolilla liikkuvaksi kaljuksi naiseksi.

Yhteen kiteytettynä Superhero movie on varsin viihdyttävä elokuva. Se ei todellakaan ole mikään hyvänmielen elokuva, mutta Mazin onnistuu tarjoamaan kiistatta varsinkin sarjakuvien ystäville muutamat makeat naurut. Alastomien aseiden ja menestyneiden sarjakuva-elokuvien hengessä tehty elokuva onkin väistämättä yksi elokuvasyksyn piristävimmistä uutuuksista videovuokraamon hyllyllä.