Palomuuri

Richard Loncrainen thrilleri, Palomuuri (Firewall), on tavallinen jännitysnäytelmä, jossa tällä kertaa Harrison Ford ravaa perheensä puolesta pitkin maita ja mantuja. Aavistuksen (ja vain osittain) Takaa-ajetulta maistuva elokuva syytääkin ruutuun perinteisen tarinan kiristyksestä ja siltä osin täydellisestä ryöstöstä, jonka onnistuminen ja epäonnistuminen jää miltei yhden miehen harteille. Ford onkin tämänkaltaisia rooleja tottunut kantamaan, mutta tällä kertaa koheltaminen ja sähläämiseltä maistuva toiminta ei vain kanna kovinkaan pitkälle. Mm. Wimbledonin ohjanneen ja siinä elokuvassa yhdessä Paul Bettanyn kanssa yhteistyötä tehnyt ohjaaja onkin tehnyt rutiininomaisen suorituksen varsin keskinkertaisen käsikirjoituksen kanssa.

Loncrainen elokuva kertoo perussynopsikseltaan varsin tyypillisen tarinan Fordin näyttelemästä Jackista, joka toimii pankin tietoturvaratkaisun pääarkkitehtina ja joka joutuu Bettanyn näytelemän Bill Coxin armottoman kiristyksen kohteeksi. Panoksena on tyypillinen "rahat tai henki"-mentaliteetti, jossa bitit korvaavat rahan ja "hengen" funktiota toimittavat Jackin perhe. Tuloksena on varsin puuduttava thrilleri, jossa leikitään ahdistavasti kavereita, soitellaan puhelimella ja tehdään muutama tekninen kikkailu milloin milläkin vempeleellä.

Palomuuri ei yksinkertaisesti toimi, sillä elokuva ei katsojalleen juurikaan jännitysmomenttia tarjoile. Harrison Ford sentään yrittää pääroolissa tehdä katsojaan vaikutusta, mutta tutut manööverit, ilmeet ja eleet eivät nosta tunnetun näyttelijän suoritusta perustavanlaatuisesta rutiinisuorituksesta pois. Pääpahista näyttelevä Paul Bettany puolestaan miltei toistaa roolinsa samana vuonna ilmestyneestä Da Vinci-koodista, sillä miehen petollinen ja kylmä roolisuoritus sopii näyttelijän kalpeaan ulkomuotoon täydellisesti. Bettany onkin roolissaan kuin kaksinaamainen käärme, jonka sihinä täyttää Fordin härnääntyneet korvat. Kun sitten totiset paikat viimein alkavat, jäävät sivurooleissa olevat Virginia Madsen, Robert Patrick ja mm. Robert Forster täysin tuuliajolle lähestulkoon merkityksettömiin sivurooleihin. Palomuuri onkin lopulta kuin kahden miehen nokkapokka, jossa taistellaan yllätyksettömästi katkeraan loppuun saakka.

Palomuuri on teknisesti varsin pätevä elokuva, mutta tarinaltaan silti tarkkaan laskelmoitu ja ilman muuta ansaitusti suoraan videovuokraamon hyllylle päätynyt raina. Kaikenkaikkiaan Loncrainen elokuva tarjoaakin varsin yllätyksetöntä ja vaisua tunnelmaa, jossa Harrison Fordia hikoilutetaan ympäri muovista miljöötä. Kun Ford nähdään vielä karjumassa kolmannen kerran seuraajalleen sitä, että hän voi vielä perääntyä tästä, alkaa hommasta kuitenkin lähteä maku. Tilalle tulee turha odottelu, jossa perheen ärsyttävä koira nousee lopulta yhdeksi elokuvan avaintekijäksi. Aku Ankan taskukirjan juoneksi muuttuva elokuva alkaakin siinä vaiheessa jo muistuttamaan enemmänkin farssia kuin aitoa thrilleriä, jossa jännityksen pitäisi säilyä loppumetreille saakka. Elokuvan ainoa jännitys onkin lopulta se, miten Bettanyn pääpahis päättää päivänsä.