Ensin hyvät uutiset: elokuvatuottajat ovat viimeinkin ilmeisesti tulleet järkiinsä ja lopettaneet "gangsta-räpin kummisedän", Ice Cuben, elokuvien tuottamisen. Ja sitten huonot uutiset: mies tuottaa ne sitten itse ja sitä ei katsoja-raukka raivostumatta kestä. Kolme palkintoehdokkuuttakin kerännyt (Kid’s choice award ja Razzie…) elokuva kun aiheuttaa niin voimakkaita reaktioita, että katsojan tekee mieli pompata sohvalta ylös ja heittäytyä olohuoneen ikkunan läpi. Näin kävi ainakin allekirjoittaneelle, sillä kirjaimellisesti 12 minuutin jälkeen olin elokuvasta täysin romuna: näin huonoa Ice Cubea en ollut koskaan nähnyt, enkä varmaan tule koskaan näkemäänkään uudestaan. Puolen tunnin jäähdyttelyn jälkeen kykenin kuitenkin lähes mahdottomaan tarpoen Ice Cuben tähdittämän Yksin kotona -hölmöilyn kunnialla läpi.
Ja tämä ei ollut pelkkää täytelässytystä, sillä Steve Carrin ohjaama elokuva, Ollaanko jo valmiita? (Are We Done Yet?) on todennäköisesti hirveintä kuraa, mitä saatat komedian puolelta löytää videovuokraamon hyllystä. Toisaalta jos olet aikuisille, sekä lapsille suunnatun huonon huumorin ystävä ja pidät murjottavasta Ice Cubesta, niin tämä elokuva on lähestulkoon täydellinen juuri sinulle. Carr tarjoaakin katsojalle yliannoksen räppärinä onnistuneen, mutta näyttelijänä totaalisesti epäonnistuneen, Ice Cuben kasvoja, nenää, irvistyksiä, puhetta ja elämistä. Kun mukaan pistetään vielä typeriä onlinereita ynnä muita tarpeettomia asioita tekevä Nia Long ja kaikkien aikojen ärsyttävimmän sidekick-hahmon roolin tekevä John C. McGinley, niin kasassa on käsittämätön elokuva, jonka huonoudelle ei edes kykene nauramaan. Olo onkin elokuvan jälkeen kuin puoliraivoisa hätähuuto, jonka kaltaisesta tilanteesta Edvard Munch luultavasti sai inspiraationsa.
Itse elokuva kertoo tuikitavallisesta perheestä, joka saa yhtäkkiä inspiraation muuttaa maalle. Talo, jonka moniosaaja Chuck myy Ice Cuben näyttelemälle Nickille, on läpeensä laho ja siitähän soppa syntyy. Nick joutuukin kestämään Chuckin käsittämättömät oikut, kun mies osoittautuu kiinteistövälittäjän lisäksi paikkakunnan kätilöksi, rakennustarkastajaksi ja esimerkiksi ainoaksi urakoitsijaksi. Tuloksena on tietenkin katsojaa hajottava absurdi tilanne, jossa keski-ikäinen räppäri tuskailee oman peukalokämmenensä kanssa Chuckin liihotellessa kuin perhonen kukasta kukkaan. Ice Cuben näyttelemää Nickiä tilanne kiukuttaa, mutta toteutuksen ollessa kuun pimeällä puolella, joutuu katsoja piinapenkkiin, jossa kuuden tunnin maratoni Ostos-Kanavan kanssa tuntuu armahdukselta.
Elokuvan tarina tietenkin kuulostaa hirvittävän hienolta idealta komediaan, mutta voi pojat kuinka Are We Done Yet? on pintansa alta synkkä tapaus. Carrin elokuvasta onkin vaikeaa löytää minkäänlaisia hyviä asioita, sillä elokuvan päänäyttelijät ovat jo itsessään niin epäonnistuneita kuin olla voivat. Hyväntuulisuutta lahon kodin korjaajista on turhaa etsiä, eikä katsoja edes kykene nauramaan Ice Cuben hahmon säälittävyydelle tai epäonnisuudelle. Kun elokuvan teemana on vielä saamattomuus, joka on tarttunut myös elokuvan tekijäkaartiin, jää jäljelle vain vihainen katsoja, joka toivoo saavansa rahansa takaisin. Itse taisin jo miettiä xXx:n toisen osan yhteydessä, että tämän alemmas Ice Cube ei voi enää mennä. Harmikseni joudun ottamaan sanani takaisin, sillä tämän alemmaksi gangsta-räpin Messias ei voi enää oikeasti mennä. Ei tähtiä tämänkaltaiselle pilailulle.
Summary
Genret: komedia
Kesto: 92 min
Ohjaaja: Steve Carr
Pääosissa: Ice Cube,Nia Long,John C. McGinley,Dan Joffre,Pedro Miguel Arce
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 2007