Kingdom of Heaven: Director`s cut

Elokuva

2005 julkaistu Kingdom of Heavenin teatteriversio oli monien mielestä iso pettymys. Kahden tunnin pituinen miekankalistelu eepos jossa Orlando Bloomin näyttelijäntaidot loistivat poissaolollaan ja Ridley Scott tuntui viimein astuneen harhaan. Pian ensi-illan jälkeen kuitenkin kantautui ihmisten korviin tieto että kyseessä oli jättiyhtiö Foxin päätös leikata elokuvasta tunti ja suoraviivaistaa elokuva siihen muotoon missä se nähtiin teattereissa viime kesänä. Reilu vuosi julkaisun jälkeen pääsevät katsojat viimein näkemään tämän oikean version Scottin elokuvasta. Eikä odotus ole mennyt hukkaan. Kingdomin leikkaamaton versio on kypsä ja jylhästi rakennettu, eeppinen tragedia uskonnosta joka on muuttunut fanatismiksi vuosia aiemmin. Se on täysin erillainen elokuva verrattuna siihen mitä nähtiin aiemmin, eivätkä sanat riitä kuvaamaan sitä suunnattoman hienoa kasvojenkohotusta minkä elokuva on saanut.

Scottin ohjaajan versiossa päähenkilö Balianin tarina avautuu paljon hitaammin kuin surkeassa teatterijulkaisussa. Siinä missä teattereista poistuessa ihmetteli, miten vaimonsa menettänyt seppä onnistui johtamaan kokonaista armeijaa useampaan otteeseen elokuvan aikana, kertoo leikkaamaton versio heti alkuun vastauksen: Balian oli ollut jo sodassa vuosia aiemmin. Lyhyt, mutta sitäkin kriittisempi hetki, tekee hahmosta kertaheitolla kiinnostavamman, sekä paikkaa teatteriversiota piinanneen, tykinkuulan kokoisen aukon. Elokuvan alku onkin kuin eri elokuvasta, jokaisen hahmon saadessa lihaa luidensa päälle erinäisten pienten tarinoiden muodossa. Kuten Scott alkupuheessaan lupaakin, kyseessä ei ole vain muutama lisätty kohtaus, vaan totaalisen uusi visio joka olisi pitänyt julkaista heti alussa.

Teatteriversiossa nähdyt taistelut tuntuivat puuduttavilta ja päättömiltä. Leikkaamaton versio rakentaa jokaisen täysin uusiksi, antaen hahmoille tilaa hengittää. Tuloksena on huomattavasti inhimillisempi kokonaisuus jossa jokaista taistelua voi oikeasti kutsua eeppiseksi ja henkeä salpaavaksi. Jerusalemin puolustuksesta tulee viimein se jylhä viimeinen taisto missä kummallakaan puolella ei ole voittajia, mikä sen olisi alunperinkin pitänyt olla.

Jos jotain huonoa leikkaamattomasta versiosta voi löytää, niin Orlando Bloom ei ole yhtään parantunut. Oikeastaan jokainen lisä joka syventää hänen hahmoaan saa hänen näyttelijäsuorituksen näyttämään vain huonommalta. Täysin karismaton Bloom ei kertaakaan onnistu tuomaan hahmon vaatimaa traagisuutta ruudulle, eikä ole yksinkertaisesti ollenkaan uskottava valinta vaativaan rooliin. Onneksi kuitenkin loistavia sivuhahmoja kuten Jeremy Ironsin Tiberiasta ja David Thewlisin Hospitaleria on myös syvennetty. Liam Neesonin alkupuolella nähtävä roolisuoritus on myös erittäin nautinnollista katseltavaa. Teatteriversiossa uskomattoman huonosti kohdeltu Eva Green saa viimein tilaisuuden loistaa Sibyllan roolissa, kun leikkaamaton versio tuo mukaan aiemmin täysin poistetun tarinan elokuvasta – hänen poikansa.

Tekniikka

Kuten Gladiatorissa, on Kingdom of Heaven jälleen Ridley Scottilta erinomainen taidonnäyte siitä, mihin dvd pystyy. Kuva ja ääni ovat molemmat erinomaisia. Kahdelle levylle levitetty elokuva näyttää järisyttävän upealta jokaista yksityiskohtaa myöten. Ääni on kristallinkirkas ja taistelukohtaukset ovat vavisuttavan upeaa kuunneltavaa. Jokainen freimi elokuvaa on putsattu ja kunnostettu uusiksi julkaisua varten ja se näkyy, sekä kuuluu. Ainoa miinus tulee yhdestä kommenttiraidasta jossa ääni kaikuu ja on ikävän ontto paikoitellen. Erityismaininta menee loistavalle tekstitykselle: jokikinen ekstra on käänneetty suomeksi. Myös kommenttiraidat ovat tekstitetty esimerkillisesti.

Ekstramateriaali

Neljän levyn julkaisu on Ridley Scottille tuttua laatua. Kuten Gladiatorissa ja Isku Mogadishuun elokuvissa, dvd-julkaisuun on panostettu mitään säästelemättä. Ammattitaitoinen tekijätiimi ei ole jättänyt mitään kiveä kääntämättä tai hyödyntämättä.

Yli kolmituntinen dokumentti The Path to Redemption käsittää jokaisen aspektin elokuvanteosta aina esituotannosta, viime vuonna nähtyyn teatterijulkaisu mokaan. Kuten aiemmin julkaistussa Gladiatorissa, on jokainen dokumentin osa jaettu alanimikkeisiin joita pääsee katsomaan milloin haluaa, ilman että tarvitsee istua koko dokumentin kestoa lävitse. Levyt kolme ja neljä ovat materiaaleiltaan melkein täydellistä katseltavaa, kiitos erinomaisten ekstrojensa. Levyiltä löytyy mm. tietoa siitä minkälainen käsikirjoitus oli ensimmäisessä muodossaan, kuinka Jerusalemin kaupunki oikeasti rakennettiin keskellä Marokkon autiomaata ja miksi Ridley Scottille jouduttiin määräämään neljä henkivartijaa koko elokuvan kuvausten ajaksi. Mukana oleva B-roll materiaali on yhtälailla viihdyttävää ja kiinnostavaa katseltavaa. Erityisesti Edward Norton kerää pisteet kotiin upealla näyttelijätyöllään kerta toisensa jälkeen.

Neljänneltä levyltä löytyy myös pohdintaa Fox-yhtiön emämunauksesta ja siitä, kuinka elokuvan markkinointi oli täydessä ristiriidassa sen sanoman kanssa. Scottin inho yhtiön tekoja kohtaan on täysin ymmärrettävä informatiivisia dokumentteja ja kommenttiraitoja kuunnellessa. Kyseessä on intohimoinen projekti jokaiselle tekijälle ja, ehkä tärkeimpänä, palava halu sanoa jotain maailman nykytilanteesta katsomalla sen historiaan. Elokuvan muuttaminen puhtaaksi hyvät vs. pahat taisteluksi auttamatta tuhoaa sen tarkoitusperät ja samalla elokuvan kokonaisuudessaan. Kommenttiraidoilla kuultavat Scott ja käsikirjoittaja Monahan tuovat mukaan omaa historian tietämystään ja kiinnostavia anekdootteja kuvauksesta sekä sen vaikeudesta. Samaisella raidalla oleva Bloom ei jää millään muodolla mieleen. Kaksi muuta kommenttiraitaa ovat omistettu tuotantotiimeille, joiden keskustelut ovat ajoittain hyvinkin teknisiä, mutta elokuvanteosta kiinnostuneille sitäkin kiinnostavampia. Mukana löytyy myös poistettuja ja pidennettyjä kohtauksia, Scottin ja tuottajien kommenttiraidoin. Gladiatorin tavoin, mukana on myös tekstiraita: The Engineer’s Guide, joka kulkee elokuvan keston ajan, informoiden katsojaa oikeista sotakoneista 1200-luvun ristiretkillä. Kaiken kruunaa iso läjä trailereita ja tv-spotteja joiden katsomiseen menee hetki jos toinenkin. Lopputuloksena on dvd-julkaisu jonkalaisia tulee harvemmin vastaan ja jonka ekstrat, viimeisenkin päätyttyä, haluaa katsoa heti uudelleen.

Yhteenveto
Ridley Scott tekee näyttävän vastaiskun loistavalla historiallisella draamaelokuvalla. Director’s Cut julkaisu on kaikin tavoin se mestarin visio joka olisi pitänyt nähdä jo teattereissa. Bonusmateriaali vetää vertoja Sormusten Herra elokuvien julkaisuille. Liki täydellinen julkaisu.