Wicker Park

Paul McGuiganin romanttinen trilleri pohjautuu Gilles Mimounin elokuvaan L’Appartement. Chicagolaispankkiiri Matt (Josh Hartnett) on aikeissa mennä naimisiin kihlattunsa Rebeccan (Jessica Paré) kanssa mutta kun Matt näkee sattumalta entisen rakastettunsa Lisan (Diane Kruger) niin kihlattu ja Kiinan matka saavat jäädä taka-alalle. Matt ryhtyy etsimään Lisaa ja alkunsa saa sotkuinen ihmissuhteiden verkko, johon kietoutuvat myös Mattin kaveri Luke (Matthew Lillard) ja hänen naisystävänsä (Rose Byrne).

Wicker Parkin valtti on kohtausten esiintyminen ei-kronologisesti, mikä saa juonenkäänteet tuntumaan yllättävimmiltä. Takaumat paljastavat hyvin Mattin menneisyyttä, jotta hänen motiivinsa voisi ymmärtää. Jostain kumman syystä McGuigan paljastaa homman juonen hyvissä ajoin ennen loppua ja jäädään odottamaan kliimaksia, loppukohtausta, joka jää ikävän kliseiseksi.

Josh Hartnett (40 päivää 40 yötä, Isku Mogadishuun) on pääroolissa on se sama vaisu ja kylmä kaveri kuin edellisissä rooleissakin eikä saa mitään tunnetta kohtauksiinsa. Diane Kruger (Troija) onnistuu hyvin salaperäisenä Lisana. Matthew Lillard (Scream) on hauska säälittävänä wannabe-pelimiehenä.

Henkilöt toimivat uskottavasti tunteidensa vallassa saaden katsojassa aikaan ristiriitaisia tunteita. McGuiganin taidot paljastuvat vahvan romanttisen latauksen omaavissa ulkokohtauksissa, joita siivittää hiljalleen putoava lumi. Ehkäpä sana ”romanttinen” kuvaa Wicker Parkia paremmin kuin ”trilleri”.