Vanhat elokuvat jaksavat aina jostain syystä viehättää. Tällä kertaa katsoin oikeastaan vahingossa Vankileiri 17 -nimisen (Stalag 17) elokuvan, joka osoitti ehkä vähän yllättäen vanhan mustavalko-elokuvan todellisen voiman. Elokuva oli erittäin hyvin näytelty tasapainoinen kokonaisuus, jonka pariin uppoutui melkein puolihuolimattomasti kahden tunnin ajaksi.
Elokuvan tarina on oikeastaan tyypillinen kuvaus amerikkalaisen sotavangin elämästä saksalaisten ”majoituksessa” keskellä toista maailmansotaa. Samanlaista tunnelmaa on myöhemmin tavoitellut mm. Hart’s war siinä kuitenkin surkeasti epäonnistuen. Vankileiri 17 ei siinä sen sijaan epäonnistu ja tavallisen rutiinin lomaan tulee mukaan vankien persoonallisuudet ja eräänlaisen hyvän ja pahan klassinen taistelu. Pahan puolella ovat jälleen kerran saksalaiset eritoten pöhöttyneen Otto Premingerin antaessa kasvot leirin kommendantille, everti von Scherbachille. Hyvän puolella nähdään sitten tunnepuoleltaan rikkaat ja reilut amerikkalaiset, joiden joukossa kuitenkin lymyilee vasikka paljastaen amerikkalaisten toimia leirin kommendantille. Kun nämä kaikki ainekset kootaan yhteen, niin saadaan ei niin tyypillinen selvitymistarina, jossa hyvä ja paha ottavat jossain muodossa mittaa toisistaan. Siitä saadaan myös tarina veljeydestä ja solidaarisuudesta, joita amerikkalaiset vangit toisilleen osoittavat. Tuloksena onkin siis kaikin puolin onnistunut elokuva, jonka huipentavat upeat roolisuoritukset.
Vankileiri 17:sta siivittävät loistavat roolisuoritukset. Yhden parhaimmista rooleista osuu nyt jo edesmenneen William Holdenin harteille. Mies näyttelee jämerää ja ovelaa kersantti J.J. Sheftonia, joka pitää majailemassaan parakissaan yllä kaikenlaista toimintaa aina vedonlyönnistä naisten höyrysaunaan tirkistelyyn asti. Hänen suhteellisen helppo vankeusaikansa saa kuitenkin tyyntä purjeisiinsa, kun häntä epäillään vasikaksi. Helppo elämä muuttuukin vaikeaksi ja mies joutuu koko joukon hylkiöksi. Karismaattinen Holden selviytyy kuitenkin vaikeasta roolista loistavasti jo pelkillä eleillään ja ilmeillään.
Toinen mainitsemisen arvoinen näyttelijä on Robert Strauss. Hän näyttelee erinomaisesti lempinimeä Elukka tottelevaa sotilasta, jonka haaveissa on kaunis pinup-tyttö Betty ja mukava elämä. Lähes veijarimaisesti näyttelevä, rujon näköinen ja partainen Strauss on kuin hyvän sotilaan täydellinen irvikuva. Näyttäisi siltä kuin mies olisi juuri laskeutunut puusta, mutta kuitenkin hänessä on se tietty juntihtava karisma, joka ei voi olla hurmaamatta perisuomalaista katsojaa. Ainainen valittaja, kepposia tekevä ja kiljua juova Strauss vastaakin elokuvan parhaista hauskoista hetkistä, jotka tasapainottavat tätä painavaa asiaa sisällään kantavaa elokuvaa.
Myös muut näyttelijät onnistuvat. Tosin Don Taylor vetää ehkä hitusen ylinäyttelemisen puolelle roolissaan luutnantti Dunbarina, joka on räjäyttänyt saksalaisen ammusjunan. Peter Graves onnistuu taasen hyvin amerikkalaisten kaksinaamaisena ystävänä ja Sig Ruman nauraa räkättää saksalaisena vankinvartijana vähintäänkin hauskasti.
Vankileiri 17 on erittäin onnistunut elokuva. Se on oman aikansa yksi klassikoista, joka on noteerattu erittäin korkealle mm. Internet Movie Databasessa, eikä syyttä: elokuva, joka tarjoaa niin sotaa, draamaa kuin komediaakin onnistuneilla roolisuorituksilla ei vain kertakaikkiaan voi olla huono. Vankileiri 17 helmeileekin nostalgiaa ja näyttelemistä, jolloin näyttelijältä vaadittiin muutakin kuin pelkkien vuorosanojen opetteleminen. Se myös tarttuu vakavaan aiheeseen rennolla ottellaan, vaikkakaan ei unohda tapahtumapaikan kuolemanvakavuutta. Se myös tarjoaa veijarimaista kujeilua, naisen kaipuuta kuin myös suurta yhteishengen tuntua, jollaista monesta elokuvasta saa hakemalla hakea. Senpä takia Vankileiri 17 on yksi kuolemattomista klassikoista, joita ei saa jättää katsomatta pelkästään sen takia, että elokuva on vanha ja mustavalkoinen.
-
80%
Tiedot
Genret: draama, sota
Kesto: 120 min
Ohjaajat: Billy Wilder
Pääosissa: Don Taylor, Harvey Lembeck, Neville Brand, Otto Preminger, Peter Graves, Robert Strauss, Sig Ruman, William Holden
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 1953