Maailman ympäri 80 päivässä

Jules Vernen klassikkoromaanin edellinen elokuvaversio löytyy lähes viidenkymmenen vuoden takaa Michael Andersonin ohjaamana. Tuoreempi on TV1:n aikoinaan esittämä animaatiosarja, jossa seikkailivat hauskat eläinhahmot. Parista Sandler-komediasta vastanneen Frank Coracin versio onnistuu seikkailuelokuvana kohtalaisesti mutta ei tavoita vanhan ajan henkeä.

Kiinalainen Passepartout (Jackie Chan) ryöstää pankista jadebuddhapatsaan, jonka hänen on määrä palauttaa kotimaahansa. Sattumuksien kautta hän pääsee töihin työlleen omistautuneen keksijän Phileas Foggin (Steve Coogan) palvelukseen. Fogg lyö vetoa Tiedeakatemian johtajan Lordi Kelvinin (Jim Broadbent) kanssa, että pystyy matkustamaan maailman ympäri kahdeksassakymmenessä päivässä. Foggin lisäksi matkalle lähtee hänen palvelijansa Passepartout ja hieman myöhemmin seurueeseen liittyy myös taiteilijan urasta haaveileva ranskalainen kaunokainen Monique Laroche (Cécile De France)

Henkilöt poikkeavat huimasti alkukuvitelmista: tv-sarjan hyvätapainen ja älykäs herrasmies Phileas Fogg on elokuvassa sähläävä surkimus. Passepartouta ei mitenkään voi mieltää kiinalaiseksi mutta näin saatiin jadebuddha kiedottua hyvin mukaan. Suurin vika elokuvassa on se, ettei se löydä kohderyhmäänsä. Yritetään tarjota jokaiselle jotain mutta kaikki jäävät osittain nuolemaan näppejään. Osa vitseistä on ihan selvästi lapsille suunnattuja mutta joidenkin ymmärtämiseen tarvitsee jonkinlaisen sivistyspohjan. K-11-leimaan johtaneet tappelukohtaukset eivät tietenkään sovi aivan perheen pienimmille.

Itämaisten taistelulajien mestari Jackie Chan (Rush Hour, Shanghai Noon) näyttelee jälleen kerran itseään eli sitä huulta heittävää kiinalaiskaveria, joka potkii kaikki vastustajat kumoon. Yleensä olen edes jossain määrin viihdyttynyt Chanin toimintakomedioista mutta nyt hänen naamansa vain lähinnä ärsyttää. Martial Law –sarjaa katsoneet voivat bongata Sammo Hungin, joka mätkii Chanin kanssa muutaman kohtauksen verran. Steve Cooganista (24 Hour Party People) ei osaa sanoa juuta eikä jaata mutta ainakin allekirjoittaneelle tuntematon Cécile De France tuo pirteyttä ja räväkkyyttä sekä samalla myös romanttisuutta muuten aika tasapaksuun tarinaan. Charmikas britti Jim Broadbent vetää pahiksen roolinsa sopivasti yli, mikä on tyypillistä koko perheen elokuville. Politiikan pariin siirtynyt Arnold Schwarzenegger nähdään valkokankaalla mahdollisesti viimeistä kertaa. Arskalla on pieni rooli turkkilaisena hurmuriprinssinä.

Keskinkertainen pätkä, joka kuitenkin kalpenee lapsuuteni suosikkisarjan edessä. Eniten tästä saavat irti lapsenmieliset nuoret ja aikuiset.