Aika ei anna armoa

Matt Whitlock (Denzel Washington) on floridalaisen kaupungin poliisipäällikkö. Päälle päin Matt vaikuttaa olevan työnsä hoitava hyvä jätkä mutta kaikkien selän takana hänellä on suhde varattuun naiseen. Mattin elämässä tapahtuu järisyttävä käänne, kun hänen naisystävänsä ja tämän mies murhataan heidän omassa kodissaan. Murhatutkimusten edetessä köysi Mattin kaulalla kiristyy, kun yhä useampi ja useampi todiste viittaa häneen. Lisäongelmia aiheuttaa murhia tutkiva etsivävaimo, jonka suhde poliisipäällikköön vetelee viimeisiään.

Carl Franklinin edellinen elokuva Salattu rikos kulkee samoilla poluilla mutta ansioituneemmin. Edellä mainitun jännittyneeseen tunnelmaan Aika ei anna armoa pystyy vain hetkittäin. Franklinin valtti on katsojan saaminen samastumaan päähenkilön ahdinkoon. Ihmissuhdesössöjen värittämässä rauhallisessa yleisilmeessä on onneksi pari kohtaa, joissa kädet hikoilevat melkoisesti. Juonenkäänteitäkin on ihan tyydyttävä määrä mutta ne kaikki ovat niin kliseisiä ja helposti arvattavissa.

Erinomaisen Training Dayn jälkeen oli suorastaan ihme nähdä Denzel Washington noin tönkkönä. Herrasta ei ole mitään vastusta Takaa-ajetun Harrison Fordille, jolla oli samantapainen rooli syylliseksi lavastettuna, omin päin läheisen murhaa tutkivana miehenä. Musiikkivalinnat ovat surkeita; ärsyttävä sambarummutus ei ollenkaan sovi elokuvaan. Aika ei anna armoa hukkuu kliseisiin mutta menettelee kertakäyttöviihteenä.