Kuolleiden Runoilijoiden Seura on kaunis elokuva. Se kertoo teini-ikäisten sisäoppilaitoksessa opiskelevien poikien elämästä, sekä heidän uudesta innostavasta äidinkielenopettajastaan, John Keatingista, jota Robin Williams esittää todella suvereenisti.
Tiukassa koulussa jossa kunnioitetaan perinnettä, kunniaa, kuria ja erinomisuutta opettaja on oiva lisä, ja tämä opettaa poikia mitä kummallisin metodein, mistä muut opettajat saati rehtori eivät pidä. Keatingin tarkoituksena on opettaa poikia ajattelemaan ja toimimaan yksilöllisesti, herättää heihin individualistisia ajatuksia. Opettaja yrittää saavuttaa tavoitteensa opettamalla oppilailleen runoutta, ja niin käykin että seitsemän finninaamaa päättää ottaa uudesta isähahmostaan mallia ja uudelleenperustaa Kulleiden Runoilijoiden Seura, seura joka kokoontuu kerran viikossa lukemaan runoja ja pitämään hauskaa.
Keatingin kannustus sekä omien ajatusten löytäminen vie pojat oman itsensä tutkimusmatkalle, mutta asiat mutkistuvat traagisesti, eikä kenenkään elämä tule olemaan entisellään.
Kuolleiden Runoilijoiden Seura on Australialais-syntyisen Peter Weirin parhaita oahjaustöitä, ja uskomattoman koskettava elokuva. Elokuvan musiikitkin täydentävät mahtavasti 1950-luvun lopulle sijoittuvaa elokuvaan. Robin Williamsin tehdessä ehkä parhaimman roolisuorituksensa sympaattisena opettajana joka yrittää koskettaa miehen alkujen ajatusmaailmaa, on elokuvassa myös muita mainoita roolisuorituksia, etenkin juuri Seuraan kuuluvat pojat vaikuttavat todellakin hyviltä ystäviltä, läheiseltä poikaporukalta, jonka kautta elokuva herää henkiin, heidän hauskanpitonsa todella vaikuttaa hauskalta, eikä väkinäiseltä illuusiolta. Muutenkin elokuva vaikuttaa peloittavan todelta, sillä näyttelijöillä todella synkkaa.
Kuolleiden Runoilijoiden Seura ei ole mikään tavallinen elokuva. Se haastaa vanhoilliset opetusmetodit, sekä todella ottaa kantaa teini-ikäisten ongelmiin, vaikkakin ehkä hieman vanhentuneella tavalla. Katsottuani elokuvan ensimmäistä kertaa päästin jopa kyyneleen, eikä se ole minulle jokapäiväistä. Tämän elokuvan noteeraan todella kauniiksi, yhdeksi kauneimmista näkemistäni elokuvista, mutta myös erittäin viihdyttäväksi kuvaksi, jonka osana katsoja tuntee todella olleensa, sillä tämä elokuva on todellinen tunnelataus. Mitä voisin sanoa? Carpe Diem! Tartu Hetkeen!
Hyvää:
-Näyttelijäsuoritukset
-Koskettava juoni
Huonoa:
-Pitkähkö
-Välillä liian naiivi
-
Kuolleiden Runoilijoiden Seura - 90%90%
Tiedot
Genret: draama
Kesto: 123 min
Ohjaaja: Peter Weir
Pääosissa: Peter Weir
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 1989
Tärisevin mielin itsekin luen näitä vanhoja ja ihanvitunkovia arvosteluitani. Ahh ollapa jälleen nuori ja paska.
<3 Katottiin koulus tänään. Tosi mahtava, suosittelen..
Hefen avoimen tunteikkaalle symppis-arviolle myos snadisti tariseva peukku.
ollaan katotu koulussa se, oli kiva 😮
Mahtava elokuva. Suosittelen todellaki… Itku tuli. Tässä on jotain niin koskettavaa ettei sitä vaan voi ees kuvailla.
Kerta toisensa jälkeen kyyneleet virtaa. Ihana, ihana elokuva.
tylsä ja sekava 😮
Kömpelö ja teennäinen leffa. Pallo hukassa kaikilla, varsinkin ohjaajalla.
Koskettava on paras sana kuvaamaan tätä tekelettä. Williamsilta suht samankaltainen roolisuoritus, kuin Good Will Huntingissa. Vahva esitys kaikenkaikkiaan 4p
ihan hyvä elokuva.. välillä pitkäveteinen.. näyttelijät loistavia <3 2p
Ala-asteen homopornoposselle empaattinen mutta ihmetteleva nahkapeukku.
ihan huono leffa ei kannata kahtoo
Mahtava elokuva, sitte se kuolemaki oli nii hyvä ku älys miks se teki sen ja kaikkee, hyvä elokuva oli =))))))))
No tämähän oli vallan mainio elokuva. Williams on todellakin yksi parhaista. 4p
Pitkäveteinen ja tylsä leffa. En pitänyt 1p
Tämä elokuva pausella nauhurin sisällä, lasillinen ummehtuneen makuista punkkua ja keskeneräinen runo kirjoitettuna huonolla käsialalla paperille, jossa on edellisen yön kahvitahroja. Vielä lämmin viltti ympärille ja napsauta leffa pyörimään. Tarina elää ja on yksi niistä harvoista, jotka ovat todella katsomisen arvoisia ja elämää opettavia. Tässä elokuvassa tertutaan hetkeen. Todella loistavat roolisuoritukset ja hienoa ohjaustyötä. Kerrassaan.
Vajoaa paikoittain pilailun syövereihin.
Miun mielest oli huippu! Katottiin enkun tunnil ja tykkäsin todella paljon. <3 Oli vähän samanlainen ku Mona Lisa Smile (vai pitäskö sanoo, et se on samanlainen ku tää) mut tää on paljo parempi. Koskettava leffa, melkein porasin... 🙂
Itkin ku pieni lapsi ku näin tän. Ihana leffa 🙂
Hieno. tosi hieno <3
Neil vei mennessään.. 😛 <3
Takuuvarmaa näyttelijäntyötä koskettavalla tarinalla ja toteutuksella. 4/5p
Katottii tää koulus, ihan surkee must.